Kielimieli

Olen hieman miettinyt, että vaihtaisin blogin kielen englanniksi. Se palvelisi ulkomaalaisia kavereita (ja minua koska ei tarvitse kirjoittaa samoja juttuja) sekä parantaisi sekä minun että teidän kielitaitoa (kuinka ylevää). Mutta koska en kirjoita tätä blogia itseäni varten, niin haluaisin kuulla lukijoiden (toivottavasti niitä on monikollinen määrä) mielipiteitä. Haluatteko lukea blogia suomeksi vai kelpaako englanti?
Ilmaiskaa reilusti mielipiteenne, sillä olisihan se mukavaa että kenenkään ei tarvitse lopettaa lukemista kielen takia.
Juuri mitään muuta täällä ei olekaan tapahtunut, joten jään odottelemaan kielikeskustelua.

I love you Tom!

Tom lähtee tänään pois kokonaan. Pakko sanoa, että hassua tuntea ihmistä kohtaan näin paljon muutaman viikon jälkeen. Mutta oltiin heti alusta samalla aaltopituudella. Mun on ilmeisesti pakko imeä omahyväisyys ja ylimielisyys sisään ja käydä Jenkeissä ainakin kerran.
Meidän piti olla ylhäällä molempien koko yö, mutta tuossa se toimeton taiteilija-jenkki nukkuu...ei niistä ole mihinkään. ikävä kuitekin tulee, on kuin menettäisi veljen. onneksi mulle jää vielä yksi, Mahve :)
mitä voi tähän lisätä. toivottavasti en ystävyty muiden kanssa samoin tai sitten he tulevat Suomeen asumaan. Tomin pitäsi tosin tulla Europpaan parin vuoden sisällä, I hope.

Peace 'n out

Nyt niitä kuvia voi katsella!

Johtuen yliopiston kohtuuttoman rankasta palomuurista, en voinut siirtää kuvia ftp:llä olemassa olevalle serverille. Joten jouduin etsimään kiertotien. Nyt on osa kuvista nähtävillä ja lisäilen niitä, kun saan oman kameran/muilta lisää kuvia. Herää tietysi kysymys, että miksi kuvia on melko vähän...ei johdu sensuroinnista vaan siitä, että emme ole huippukuvaajia (siis Paavo ei ole, sori) ja osa kuvista on aika huonoja, laadultaan siis. Enkä myöskään viitsinyt laittaa esim. kaikkia eläinkuvia tuonne. Olemmehan kaikki nähneet krokotiilin yms.

Lisään tämän päivän kuvat Blue Mountainsilta, kun saan ne.Sen verran voisin kertoa tämän päivän pikku retkestä, että kävellä sai. Tai ei olisi ollut pakko, mutta kun paremmin niihin maisemiin voi niin tutustua. Pakko myöntää, että hienot ne maisemat kyllä olivat. Tuskin kuvat pystyvät niitä välittämään edes puoliksi. Siellä on myös trekkaus-väyliä, joten mahdollisesti lähden keväämmällä sinne patikoimaan. Riippuu tietysti välineiden tarpeesta, minä kun en ottanut telttaa, rinkkaa, trangiaa, yms mukaan, tyhmä kun olen :)

Joten katselkaahan nyt noita ja tallentakaa itselle, jos haluatte. Aion nimittäin kierrättää kuvia, kun alan niitä itse ottamaan, valokuvanäyttely pohjalta tai jotain.

Mutta nyt takaisin esseen pariin, snif.

Kouluhommia...

Eipä ole paljon kertomista parista viime päivästä, ainakaan mitään jännittävää. Olen ahkeroinut kouluhommien parissa, sillä maanantaina on deadline parille esseelle. Kuten varmaan tiedätte :)
Luennoilla istuminen on ihan mukavaa, mutta läksyt...aika tylsää. Olen siirtänyt niitä koko ajan ja tänä aamuna noin neljän aikoihin aloin kirjoittamaan ensimmäistä esseetä. En todellakaan saanut unta ja päätin tehdä jotain. Hyvä niin, sillä nyt ensimmäinen alkaa olla valmis. Enköhän saa viimeisteltyä sen illalla/yöllä.

Eilen urheilin sanan laajassa merkityksessä ja kävin kaupassa kävellen. Se on juuri sopivan matkan päässä, n. 25 minuttia, ja kun kantaa kuusi litraa Maxia kotiin, niin tietää kävelleensä. Eilenhän ne sitten upposivat hyvää kyytiä, sillä katselin TDF:n vuoristoaika-ajoa telkasta. Tällä hetkellä seuraan sitä nettisivujen kautta.

Lauantaina on suunnitelmissa käydä Blue Mountainsilla hieman katselemassa maisemia ja ehkäpä etsimässä luolia. Saa nähdä saanko ketään mukaan vai menenkö yksin. Ja ennen kuin pelkäätte puumien ja kengujen syövän minut, niin siellä on johdettuja kiertoretkiä/ajeluja. Harmittaa vain, että minulla ei ole kameraa. Tosin aion piakkoin ostaa täältä digikameran;täällä kun muutamat mallit ovat halvempia kuin Suomessa.

Muutamat ovatkin jo olleet yhteydessä minuun Messengerillä, kiitos siitä heille, mutta muutkin ovat tervetulleita zättäilemään ;) Valitan etten pysty käyttämään muita ohjelmia (jos joku ei halua Mikkisoftan ohjelmia enempää koneelleen). Tietysti voisinhan minäkin ottaa heihin yhteyttä...

Jiihaa!!!

Vihdoinkin sain nettiyhteyden kämppään.Kauan se kesti ja pakko myöntää, että vaikka yhteys on melko nopea niin ei paljon juhlita. P2P-ohjelmat sekä monet muut tarpeelliset ohjelmat eivät pääse palomuurista läpi, edes Skype ei taida toimia...surullista. Mutta kuten vanhat venäläiset sanoivat kivikaudella: "Parempi omistaa rampa vaimo kuin tehdä itse ruokaa." Eli ei pidä valittaa pikku asioista.  No jos vielä vähän valitan, Messenger toimii osittain eli tsättäily onnistuu, mutta kuvan ja äänen siirto ei taida. Pitää vielä kokeilla, mutta veikkaanpa että  näppäilyksi menee. Olkaahan linjoilla.
 
Koulun suhteen nettiyhteyden saaminen tuli lähes viimeisellä hetkellä, sillä ekan kurssin materiaali on osittain netissä ja koska minun koneessani ei ole korppuasemaa, niin olisi jäänyt sinne. Alan heti huomenna naputtelemaan tehtäviä, tänään sain tehtyä jonkun verran tokan kurssin hommia (Excelillä leikkimistä, nyt siitä ei ikävä kyllä saa rahaa...).
 
Nyt jää nähtäväksi lunastanko lupaukset ja kirjoitanko tänne ja teille useammin. Eiköhän tästä lähtien kone ole 24/7 päällä ja netissä. Joten näkemisiin!

Uusi kurssi+kämppis

Terve taas!
Eilen alkoi uusi kurssi ja myös se vaikuttaa mukavalta. Olenkohan tulossa nyt aivan hulluksi kun koulusta tykkään...? No kuitenkin. Aamulla oli kiva herätä, sillä eilen näin ilmoituksen koko viikonlopun kestävästä junaseisakista (johtuu ratatöistä). Tällaisissa tapauksissa bussit korvaavat junat ja on pakko myöntää, että mukavammin noin sujuu kuin junien kanssa. Tähän kun vielä lisää sen, että niistä ei tarvitse maksaa, niin pitää toivoa lisää ratatöitä. (Edit: itse asiassa näillä busseilla matkustaessa pitää olla lippu, mutta ei niitä kukaan tarkista...toivottavasti)
Herätessä oli myös jotain muuta muuttunut, sillä suihkusta asteli uusi kämppis. Ja tietenkin tyttö :) Nimeä en nyt muista, mutta australialainen hän on. Tosiaan en tainnut muistaa kertoa Miriamin lähdöstä, no hän lähti pari viikkoa sitten. Hei hei!

Nyt pitää lähteä takaisin tunneille, kirjoittelen sitten ensi viikolla lisää. Ai miksi ensi viikolla? No arvatkaa olenko vieläkään saanut nettiyhteyttä...

Australia - maa jonka lelut olivat patterin välissä

Lupailin aiemmin, että teen jonkinlaisen yhteenvedon Australiasta/Sydenystä ja tänään meni kuppi nurin. Siitä tuo otsikko.

Moni luulisi, itse mukaan lukien, että Australia olisi hyvinkin länsimainen valtio. Monessa suhteessa se onkin, mutta niin moni pieni asia ottaa päähän, että ajattelin jakaa niitä teidän kanssa. Nämä eivät ole missään erikoisessa järjestyksessä vaan laitan niitä ruudulle sitä mukaa kun ne tulevat mieleen.

1. Sydneyn massaliikenne ei toimi. Yksi syy on tietysti kaukainen sijainti keskustasta, mutta on rikos kutsua tätä järjestelyä systeemiksi. Ensinnäkään suurimalla osalla asemista ei ole kunnolista aikataulua. Eli jos et muista ulkoa junien kulkua, niin sitten vain arpomaan. Tai jos aikatauluja on, niin ne on piilotettu taitavasti. Toisekseen, aikatauluihin ei voi luottaa, etenkään viikonloppuisin. Olen monesti istunut junassa, jonka pitäisi mennä keskustaan, mutta jollain asemalla ilmoitetaan, että tämä juna jää tähän, menkää johonkin toiseen...uskomatonta. Junat ovat tietysti usein myöhässä, jne.

2. Täällä ei ole minkäänlaista kierrätystä. Tuntuu vieläkin pahalta laittaa biojätteet, paperiroskat, muovit, LASIpullot, yms. samaan jäteastiaan. Tosin jäteastioita ei ole juuri missään. Harvalla pienemmällä juna-asemalla on jäteastioita, minkä takia junat ovat välillä todella roskaisia.Kuitenkin kaikkialla muistutetaan, että roskat roskikseen. Selvä.

3. Alkoholia ei voi ostaa muualta kuin viinakaupoista, ei edes olutta.

4. Täällä pitää ilmeisesti kieltää kaikki erikseen ja joka kerta, sillä puistojen ympärillä on kylttejä, joissa kielletään tulenteon lisäksi esim. metsästys, moottoripyörällä ajo, jne. Siis puistoissa, jotka ovat keskustassa. Haloo! Tämän lisäksi joka toinen kaupunginosa kieltää alkoholin nauttimisen julkisesti. Huvittavinta oli viinakaupan vieressä ollut kyltti : Alcohol-free zone.

Jatkan listaa joku toinen kerta, mutta korostan, että nämä ovat pieniä asioita. En kadu tänne tulemistani tai ole lähdössä pois. Välillä pitää vain tuulettaa pääkoppaa. Kokonaisuudessaan OZlandia on plussan puolella.

p.s. Paavo tulee tänään käymään täällä Quakers Hill:ssä, joten joudumme mahdollisesti kiroamaan kohtaa 3.

Päivityksiä osa 2 - opinnot alkavat

Perjantai-iltana klo 18 alkoi opiskelu. Ensimmäinen kurssi (Financial Institution Management) vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta ensimmäisen viikonlopun jälkeen ja on tarpeeksi vaativa, sillä muuten en saisi itseäni taistelukuntoon. Ensimmänen viikonloppu? Opiskelu meidän ohjelmassa vaikuttaa aluksi hieman hassulta, sillä kurssit on jaettu kahteen viikonloppuun joiden välissä on kuukauden verran lukemista ja esseitä/raportteja. Toisen viikonlopun jälkeen on noin 10 päivää aikaa valmistautua kokeeseen. Ja viikonloppuna todella on koulua: perjantaina 18-21 sekä la+su 9-17. Tähän kun lisää vajaan tunnin matkat molempiin suuntiin ja odottelut asemilla, niin päiville tuntuu tulevan mukavasti mittaa. Ja viikolla pitää lukea, oikeasti. Tämän viikon perjantaina alkaa toinen kurssi (Financial Modelling), joten ensi viikolla riittää hommia (pari esseetä/muutama sata sivua lukemista + toisen kurssin hommat).

Ainoa surullinen asia ensimmäisessä kursissa on se, että minä olen paras englannin puhuja...ja se ei ole paljoa se. Kaikki opiskelijat ovat ulkomaisia (joko vaihtareita tai kuten minä, koko tutkinnon suorittajia) ja tähän kun lisätään sveitsilässyntyinen opettaja, niin eipä tarvitse kuunnella aussienglantia tunneilla. No tulipahan todistettua, että intialaiset puhuvat oikeasti kuten Apu Simpsoneissa :)

Muuten elämä rullaa täällä omissa uomissaan eli rauhallisesti. Välillä epäusko iskee puseroon ja pitää oikein katsoa kartasta, että olen todellakin Sydneyssä, niin kaukana tämä kampus on keskustasta. Mutta onhan täällä halpaa.

Olen ottanut kuvia sekä kopioinut kaikki Paavon kuvat koneelleni ja laitan niitä nettiin heti kun saan yhteyden toimimaan (jo legendaariseksi muodostunut jos-lause.) Joten Mikko, jos luet tämän niin laita spostilla tulemaan serverin osoite yms. rimpsut.

Ainiin, näin muutaman kengun siellä eläintarhassa, joten taidanpa muuttaa tuota lausetta blogin yläkulmassa.

Päivityksiä osa 1

Viime kerrasta on sen verran aikaa, että en viitsi laittaa kaikkea samaan viestiin.

Kuten mainittua niin Tom lähti lomailemaan keskiviikkona ja varhain perjantaiaamuna myös Paavo karkasi täältä, joten pojat jättivät minut yksin, snif. Paavo käväisee Sydneyssä torstaina lähteäkseen seuraavana aamuna Malesiaan ja sieltä Suomeen. Kävimme torstaina Paavon, Kanakon (kämppis, remember) ja parin korealaisen tytön kanssa eläintarhassa. Bad mistake! Ensinnäkään tytöt eivät tietenkään jaksaneet kävellä,joten dumppasimme heidät heti alkuunsa. Toisekseen, eläintarha oli aika pieni. Olihan siellä söpöjä eläimiä, mutta odotin hieman enemmän siltä. Kyllähän siellä pari tuntia vierähti, minkä jälkeen menimme Bondi beachille syömään ja notkumaan. Eihän siitäkään mitään tullut, sillä alkoi satamaan ja ilo loppui siihen. Olimme lopulta yhdeksän jälkeen kotona ja Paavon piti vielä siivota ja pakata. Jatkoimme iltaa ruoan ja viinin parissa ja lopulta kävin saattamassa Paavon 4.37 junaan aamulla. Ja sitten nukkumaan ja valmistautumaan kouluun.

Talvi saapuu

Tänään on ollut ensimmäinen talvinen päivä, onneksi ei sentään ole satanut. Lämpötila on ollut reilussa 15 asteessa ja aurinkoa ei ole juuri näkynyt. Ja samanlaisen sään pitäisi jatkua ainakin tämän viikon loppuun asti, snif.

Tom lähti tänään Brisbaneen ja matkustaa sieltä rannikkoa pitkin Cairnsiin. Mun piti alunperin mennä kentälle saattamaan, mutta en sitten jaksanut. Tom kävi kuitenkin herättämässä mut ja jätti loput kamansa huoneeseeni. Hän tulee takaisin reilun kahden viikon kuluttua, joten ehdimme vielä silloin hyvästelemään. Hän laittoi Paavolle viestiä Brisbanesta, että lämmintä on, ihmiset puhuvat hassulla aksentilla and chicks are hot.

Eilen kävimme isolla porukalla pitsalla ja järjestimme Paavolle pienen yllätyksen. Tom kävi sanomassa henkilökunnalle, että oli Paavon synttärit ja kohtahan sieltä tuotiin kakkua pöytään meidän laulaessa. Paavon synttärit ovat vajaan kahden kuukauden päässä :) Hauskaa oli kuitenkin. Loppuilta meni leffojen, oluen ja turinoinnin merkeissä. Eli kuten niin moni muukin ilta tähän mennessä.
Kohta alkaa Simpsonit, joita tänään tulee kaiken kaikkiaan kolme jaksoa! Siis mukava ilta tiedossa.

Taas äänessä

Hiljaista on ollut. En ole jaksanut tulla tänne kirjastoon koneen ääreen, enkä viitsi aina Tomia kiusata. Siksi tämä muutaman päivän hiljaisuus. Mitäs tässä on tapahtunut sitten viime kerran? Lauantaina en (olisi) jaksanut lähteä kaupunkiin, mutta sieltä taas löysin itseni poikien kanssa. Tom koki sitten ensimmäisen baarista poiston, rauhallisen tosin ja minä törmäsin kolmeen suomalaiseen tyttöön, jotka olivat Järvenpäästä. Small world. Koska pojat olivat hävinnneet enkä oikein tiennyt missä olin, niin menin sitten näiden kolmen luokse nukkumaan sohvalle. He asuvat Bondi Beachin lähellä eli Sydneyn kuuluisimman rannan tuntumassa. Hieman elävämpi paikka kuin Quakers Hill...Matka Bondilta himaan kesti kaiken kaikkiaan puolitoista tuntia, joten ei naurattanut. Pitäisköhän muuttaa sinne?

Sunnuntai meni bilistä pelaillen ja meinasimme katsoa EM-finaalin, mutta kävin nukkumaan vain pari tuntia ennen pelin alkua, joten jäi katsomatta. Onneksi, pitää lisätä (kirotut kreikkalaiset...) Paavo-poika kuitenkin valvoi koko matsin ajan. Minutkin herätettiin erään jalkapallohullun toimesta 5.45 (dänks Linda), joten puoliaikatuloksen sain tuoreeltaan. Loppujen lopuksi pitää sanoa, että samapa tuo kuka sen voitti. Minä olen nimittäin ihastunut Aussie-futikseen. Lauantaina näin viimeisen neljänneksen Sydneyn pelistä tv:stä ja näytti oikein mukavalta peliltä. Ainakin kerran pitää käydä katsomassa paikan päällä.

Eilen kävimme Paavon kanssa koululla, sillä hänen piti palauttaa essee (myöhässä tosin) ja minun yliopisto-tunnuksen kanssa oli jotain ongelmaa. Jatkoimme sieltä ruokaostoksille ja kun loppujen lopuksi pääsimme kämpille, niin Tom soitti ja hoputti laittamaan kuteet niskaan ja ulos. Hän oli tavannut ed. torstaina paikallisen tytön ja ja nyt tämä hänen kolme kaveriaan odottivat Parramattassa (siellä missä yliopistokin on). Meitä oli Tom, Paavo, minä ja Byron (Tomin aussifrendi). Byron ajoi meidät sinne ja olisi tosin voinut jättää ajamattakin. Eihän siitä mitään tullut ja lopulta istuimme neljästään Hungry Jack's:in edessä syömässä purilaisia ja kun palasimme himaan, niin maistelimme hieman amerikkalaista vodkaa, joka oli hyvää.

Että tällaista kuuluu raikkaaseen Sydneyyn. Saan nettiyhteyden mahdollisesti jo tällä viikolla, joten sitten voin alkaa kirjoittamaan useammin pidempään ja...parempi etten lupaa mitään.

Lauantaihetkia

En kirjoita kirjastosta, joten ei ole skandeja tanaankaan. Vaikka kirjasto on taalla kampusalueella, niin en jaksa menna sinne jokapaiva. Siksi nama parin paivan hiljaisuudet. Eika tanne mitaan ihmeempaa kuulu.

Eilen otimme rauhallisesti ja vuokrasimme kolme leffaa. Jouduin tietenkin ottamaan kortin videoliikeeseen ja se olikin taas seikkailu. Jouduin todistamaan kolmella eri kortilla henkilollisyyteni, huh. Onneksi oli niin monta mukana. Ja loppujen lopuksi dvd-valikoima oli todella surullinen. Loytyi sielta loppujen lopuksi jotain, mutta ei tarvitse ihan heti menna vuokraamaan lisaa.
Flunssa tulee ja menee, mutta ehkapa se nyt pikku hiljaa paranee. Peukalokin alkaa paranemaan, sen satutin jenkkifutista heitellessa. Eilen lahes puolet kammenesta oli musta/violetti :(

Tanaan on saan puolesta kuin mika muu paiva tahansa, aurinko paistaa pilvettomalta taivaalta ja lampoa on noin 20 astetta. Taalla ei ilmeisesta pideta vaihtelevasta saasta.Voisi se tosin joskus vaihdella.

Elossa ollaan

Flunssa alkaa pikkuhiljaa paranemaan, ehkäpä rohtojen nauttimisella on ollut osansa ;)
Tiistai-iltana en tehnyt mitään ihmeempää Tomin kanssa nautimme hieman virvokkeita ja katsoimme leffoja, jne... Alkaa pikku hiljaa syömään tämä jouten olo. Eihän mulla tosin ole ollut lomaa vajaaseen vuoteen, mutta rajansa kaikella. Parin viikon kuluttua varmaankin kirjoittelen loman tarpeesta ja rentoutumisesta.

Eilen piti olla bileet koeajan loppumisen kunniaksi ja olimme varautuneet niihin hyvin (Tom, Paavo, minä). Ilmeisesti tieto ei ollut muille kiirinyt, sillä bileet olivat aika surulliset. Hulluttelimme Tomin kanssa pelaamalla pingistä pari erää, mikä jäikin bileiden kohokohdaksi, so sad. Juomaa kyllä riitti, mutta se ei aina riitä (outo lause minun suusta). Kaiken kaikkiaan surullinen ilta, joka sai minut odottamaan vielä enemmän koulun alkua. Kaiken kruunasi Hollannin tappio Portugalille, vääryys! (Sori Tampereen M.)

Tänään on yllättäen taas bileet, nyt d)Kanadan kansallispäivän kunniaksi. Eilinen ei nostanut odotuksia yhtään, joten saa nähdä jaksanko edes mennä sinne (vitsi, vitsi). Raporttia huomenna.

Ja kaikille teille jotka värjöttelette kylmässä ja sateisessa Suomessa, minä en.